Esitykset ovat päättyneet. Kiitämme yleisöä, esiintyjiä, soittajia sekä tukijoitamme!


Voit tilata Kustaan sota -kansanooppera DVD:n Kymijoen esittävän taiteen tuki ry:ltä





Kustaan sota 1788–1790

Käsikirjoitus ja sävellys: Jouni Sjöblom
Ohjaus: Piia Kleimola



2015 valmistunut Kustaan sota 1788-1790 -kansanooppera tuo lavalle reilun 200 vuoden takaa serkusten Kustaa III:n ja Katariina II:n johdolla 1700-luvun henkilöitä, upseereita, sotaväkeä ja kansaa.

Värälän rauhaan päättynyt Ruotsin ja Venäjän välinen Kustaan sota vaikutti aikanaan suuresti Kouvolan ja Kymenlaakson vaiheisiin. Vuosina 1788-1790 käydyn sodan aikana rintamalinjat kulkivat Kymijoen, silloisen valtakuntien rajan, puolelta toiselle. Sotilasleirit, taisteluiden tapahtumat aluevaltauksineen, siviiliväestön kokemat tapahtumat ja tietysti itse kuningas Kustaa III:n vierailut Kymenlaaksossa ovat tallentuneet lukuisiin tarinoihin.

Kansanooppera Kustaan sodasta hyödyntää näitä aikalaiskertomuksia. Jouni Sjöblomin käsikirjoittamassa ja säveltämässä kansanoopperassa kansanmusiikki ja kuorolaulu yhdistyvät todellisiin historiallisiin tapahtumiin. Kansanooppera aktivoi kymenlaaksolaisia toimijoita yhteen; esiintyjiä on toista sataa. Kansanoopperakuorossa on mukana laulajia seuraavista kuoroista: Joenvarren Laulajat, Viihdekuoro Visiitti, Jaalan Viihdekuoro, Elimäen Mieslaulajat, Iitin Lauluveikot, Myllykosken Metallimiesten kuoro ja Kuusankosken Mieslaulajat.

Tanssiosuuksista vastaa Tanhuseura Kasareikka Kuusankoskelta. Orkesteri koostuu kouvolalaisista muusikoista.




Tiedotus ja tuotanto:


Kymijoen esittävän taiteen tuki ry

Kansanoopperatoimisto

jouni.sjoblom@pp.inet.fi

Taustaa


Kustaa III


Responsive image

Kustaa III (1746–1792) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792. Kustaa III tuli kuninkaaksi 25-vuotiaana, isänsä Aadolf Fredrikin kuoleman jälkeen. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa.

Jälkipolvien silmissä Kustaa III on ollut Ruotsin historian kiehtovimpia persoonallisuuksia, ja häntä pidetään myös yhtenä Ruotsin lahjakkaimmista hallitsijoista. Hänen vahvuuksiaan olivat terävä äly ja taiteellinen lahjakkuus. Heikkouksia puolestaan olivat impulsiivisuus sekä taipumus teeskentelyyn ja teatraaliseen käytökseen. Kustaa herätti jo omana aikanaan ihmisissä hyvin ristiriitaisia tunteita. Myös nykyhistorioitsijoilla on vaikeuksia saada otetta Kustaan monitahoisesta persoonallisuudesta.


Kustaan sota 1788–1790


Kustaan sota käytiin Ruotsin kuningas Kustaa III aloitteesta. Hän halusi pönkittää asemaansa menestyksekkäällä sodalla. Ruotsin ja Venäjän raja oli 1743 vedetty Kymijokeen, joten taistelut keskittyivät Kymijoen kahta puolta. Sota jäi asemasodaksi, jossa päätaistelut olivat Savossa, Kymenlaaksossa ja merellä. Sota ei muuttanut rajoja, mutta sodan vaikutukset koskettivat kipeästi alueen asukkaita. Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan 14.8.1790, josta tulee kuluneeksi vuonna 2015 225 vuotta.


Kansanooppera


Kansanoopperaksi nimitetään oopperamuotoa, jossa "vakavan musiikin" oheen on liitetty viihteellisempiä elementtejä. Tavoitteena on kansantajuinen ja helposti lähestyttävä oopperamuoto. Kustaan sota -kansanoopperassa sanalla kansa on erityinen merkitys. Musiikki pohjautuu kansanmusiikkiin, niin läntiseen kuin itäiseen perinteeseen. Myös itse aihe kokonaisuudessaan nähdään kansan näkökulmasta.

Värälän rauhan 225–vuotisjuhlavuoden kunniaksi Jouni Sjöblom päätti tarttua suurtyöhön ja käsikirjoittaa ja säveltää Kustaan sota 1788–1790-kansanoopperan.

Kustaan sodasta on säilynyt sotilaiden tekemiä päiväkirjoja ja nämä aikalaiskertomukset ovat olleet olennainen ydin käsikirjoituksessa. Ajalta löytyy myös kansantarinoita erilaisista muistelmateoksista. Kansanoopperassa kansanmusiikki ja kuorolaulu yhdistyvät näihin todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja muistiinmerkintöihin. Kansanoopperan näkökulma kohdistuu Kymenlaaksoon ja erityisesti Kouvolan kylän ja Värälän seudulle. Sota nähdään kansan näkökulmasta ja kerrotaan kansan silmin.

Säveltäjä Jouni Sjöblom


Responsive image

Kustaan sota 1788–1790-kansanoopperan käsikirjoittaja ja säveltäjä on pitkän linjan kansanmusiikkimies Kymenlaaksosta.

Hän on valmistunut Tampereen yliopiston kansanperinteen laitokselta pääaineenaan kansanmusiikki. Hän työskentelee mm. kansanmusiikkikokoonpanojen ja kuorojen kanssa toimien johtajana. Hänelle on myönnetty Suomen kansanmusiikkiliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2012. Jouni on tehnyt runsaasti sävellyksiä ja sovituksia mm. kuoroille. Aiempia suurtöitä on mm. vuonna 1999 sävelletty Iitin Tiltu-musiikkinäytelmä. Viime vuosina vuosittain Jouni on esittänyt omia sävellyksiään omissa sävellyskonserteissa.

Materiaali



Kustaan sodan henkilögalleria


Ruotsalaiset – Kustaa III:n upseeristo, lähipiiri




Kustaa Mauri Armfelt (1757–1814)

Charmikas soturi ja valtiomies. Kustaa III:n läheinen ystävä. Toimi rauhan neuvotteluissa Ruotsin edustajana.




Georg Henrik Jägerhorn (1747–1826)

Majuri, Porrassalmen sankari. Kustaa III:n luottomies, osallistui Kymijoen suunnitelmiin. Maastoasiantuntija, mukana mm. Kymijoen ylimenohyökkäyksessä 1789, jonka jälkeen mukana veneessä, jossa Kustaa joutui hengenvaaraan ja Tillolassa 1790. Taitava upseeri, joka muisti aina korostaa itseään.

Motto: Pitää tietää vihollisesta sekä maastosta.




Sotatuomari Carl Christopher Ekman (1747–1818)

Turun läänin jalkaväkirykmentin sotatuomari. 1789 hän osallistui tutkimuksiin, joilla selvitettiin Anjalan liittoon osallistuneiden upseerien toimia. Kuningasmielinen sotatuomari piti Kustaan sodassa päiväkirjaa.




Pataljoonansaarnaaja Sven Folin (1741–1815)

Smålantilaisen räätälin poika, Kronobergin rykmentin ylimääräinen pataljoonansaarnaaja, oli koko Kustaan sodan kotimaakuntansa ruotusotilaiden mukana Kymenlaakson rintamalla. Luonteeltaan miestensä mukana myötäelävä sielunhoitaja.




Wilhelm Reinhold Leuhusen (1768–1853)

Västmanlandin rykmentin vänrikki. Haavoittui Utin taistelussa 28.6.1789. Luonteeltaan kaunosieluinen ja epäsotilaallinen. Ihailee luontoa, satakielen laulua ja soittaa klavikordia.




Kenraali Philipp Julius Bernhard von Platen (1732–1805)

Kuninkaalle horjumaton uskollinen kenraali, joka oli monien taisteluiden johtajana Kymenlaakson rintamalla. Hänen johtamansa prikaatin päämaja oli Peippolan kartanossa.




Kenraaliluutnantti Lars Fredrik von Kaulbars

Von Kaulbars jäi joukkoineen vartioimaan Lappeenrannan tietä, mutta joutui venäläisten 15.7.1789 hyökättyä perääntymään Kouvolan ja Värälän kautta aina Anjalaan asti. Tästä perääntymisestä kuningas langetti kuolemantuomion, mutta armahti loppujen lopuksi muuttaen tuomion virastaerottamiseksi.



Venäläiset




Katariina II, myöhemmin Katariina II Suuri (1729–1796)

Venäjän keisarinna 1762–1796, Romanov-sukua avioliiton kautta. Puoliso oli Pietari III (v. 1745–1762).


Venäläinen upseeristo





Kasakkakenraalimajuri Fedor Denisov

Johti 4 000 miehen venäläisjoukkoja Valkealan taistelussa 29.4.1790. Suoritti tiedusteluja Tillolan taistelun jälkeen toisen kenraalin (Berckmann) ruotsalaisten Värälän leirin liepeillä.




Kenraali Otto Igelström

Toimi Katariina II:n valtuutettuna Värälän rauhan neuvotteluissa. Igelström tarjosi apuaan haavoittuneelle Armfeltille kesällä 1790.


Esityspaikka


Esityspaikka on historiallisesti merkittävä Anjalan kartanon piha-alue, jossa on käyty Kustaan sotaa eri vaiheissa. Kymijoelle viettävään rinteeseen on rakennettu aivan uusi Anjalan kartanon Jokinäyttämö.


Ankkapurhantie 15

46910 Anjala




Responsive image


Hankettamme rahoittavat:



Responsive image
Responsive image
Responsive image
Responsive image


Anjalankosken Säästöpankkisäätiö